keskiviikko 16. lokakuuta 2019

Lukija

Bernhard Schlink. Vähän vanhempaa kirjallisuutta parinkymmenen vuoden takaa. 

 Nuori poika sairastuu keltatautiin ja hiljalleen parantuessaan hän sattumalta kohtaa keski-ikäisen naisen, joka tulee muuttamaan hänen elämänsä.  Heitä yhdistää rakkaus, seksi ja yhteinen mielenkiinto lukemiseen.  Poika lukee ja nainen kuuntelee.  He pitävät rakkaussuhteensa salassa, koska sellaista pidettäisiin vaarallisena ja kenties rikoksena.  Rouva Schmitz on 36 vuotias raitiovaunun rahastaja, poika 15 vuotias koululainen.  Nykyisinkään sitä ei sallittaisi.  Mikä saa näin eri-ikäiset ihmiset rakastumaan.  Ensin varmaan nainen hakee hellyyttä ja unohdusta rankasta elämästä ja poika seksikokemuksia.  Suhde on kuitenkin monisyisempi.  

Aikaa on kulunut toisesta maailmansodasta jonkun verran.  Se on vielä paljon ihmisten mielissä.  Sotarikollisia jahdataan isommasta pienimpään.  Osa ei koe olleensa rikollisia vaan menneensä virran mukana.  Tämä kirja kirja kertoo yhden tarinan, kahden ihmisen kohdalta.  

Nainen katoaa yhtäkkiä kertomatta pojalle mitään.  Poika etsii ja odottaa, kunnes eräässä lakimiesopiskelunsa vaiheessa nainen ilmestyy syytettynä sotarikoksesta. 

Siitä alkaa toinen osa, ensin  rikosoikeuden seuraajana  ja vielä lukijana.  Kirja vaikutti minuun pitkään lukemisen jälkeen.  Pohdin syitä ja seuraamuksia.  Sehän on kirjallisuuden tavoite, ettei kirja ole vain välipala kiireen keskellä.  Kirjan pitää antaa ajattelemisen aiheita.


Lepra