maanantai 26. elokuuta 2019

Synnintekijä

Milja Kaunisto.  Kauniston esikoisteos on historiallinen romaani.  Se kertoo 1400 -luvun elämästä.  Olavi Maununpoika, Turun piispa Maunu Tavastin ottopoika lähtee Pariisiin oppimaan lisää kirkosta ja uskonnosta.  Pariisi ei loistokas kaupunki niihin aikoihin.  Löyhkää ja köyhiä ihmisiä.  Synti on hänen ajatuksissaan kuoleman vakava juttu.  Siitä ei pääse irti kukaan.  Siihen aikaan synti on ollut ihmisten ajatuksissa paljon pahempi asia kuin nykyään.  Henki oli katkolla pienemmistäkin rikkeistä.  

Ihminen on kuitenkin raadollinen, eikä synnitön ole kukaan.  Papit olivat usein vielä pahempia synnintekijöitä kuin tavallinen kirkkokansa.  Heillä oli paljon valtaa tavallisiin ihmisiin ja papiksi opiskeleviin.  Jos halusi jotain enemmän oli alistuttava.  

Olavi Maununpojasta tulee Olaus Magnus, joka löytää rakkautta ja ystävyyttä, mutta myös rankkaa elämää.  Hän tekee välillä vääriä valintoja, selviää ja jatkaa kilvoittelua elän kujanjuoksussa.

Milja Kaunisto on onnistunut mielestäni hyvin saamaan kirjaan vanhahtavia sanoja ja sanontoja, jotka omalta osaltaan auttavat luomaan aidon tunnelman.  Runsautta oli syntien tekemisessä, sillä alleviivattiin hairahdusten ja himojen voimaa ihmisen elämässä.  Ei ihan ähkyä tullut, mutta oli sillä rajalla.

Seuraava tähän sarjaan kuuluva on Kalmantanssi.  Pakkohan sekin on lukea, saadakseni tietää seuraavat tapahtumat.


Lepra