tiistai 4. syyskuuta 2018

Stoner

John Williams. Alkuteos on kirjoitettu jo vuonna 1965 ja nyt vasta 2000 - luvulla teos on saanut sille kuuluvaa huomiota.  Ei luulisi miten tavalliseen elämään voi sisältyä niin paljon draamaa ja intohimoa, joka useimmiten tukahdutetaan.  

Kirja kertookin 1910 - luvun tapahtumista.  Silloin oli elettävä sen ajan normien mukaan.  Silloinkin ihmiset rakastuivat ja tekivät lapsia.  Silloinkin sitä tapahtui välillä väärien ihmisten kanssa.  Niinä aikoina ei kuitenkaan erottu ja jätetty lapsia jos oli vähänkään velvollisuuden tuntuinen.

Stoner kamppailee omien halujensa ja toiveidensa kanssa.  Hän haluaa opiskella ja jättää vanhempansa maatilalle niiden töiden pariin.  Vanhemmat, jos eivät pidä ratkaisusta, eivät sitä  sano, vaan antavat pojan mennä.  Yliopistoura on tähtäimessä ja William Stoner saavuttaa sen.

Avioliitto Edithin kanssa on todella erikoinen.  Edith on melkein välinpitämätön Williamia kohtaa, mutta suostuu avioliittoon.  Hänellä on omat syynsä tai häntä painostetaan.  Silloin sovittiin liitoista hyötyjen ollessa suuremmat kuin haittojen.  Siinä vain on se harmi, kun onnea sillä ei aina saa.  Tytär on melkein ainoa ilo siitä avioliitosta.  Senkin suhteen Edith saa melkein tuhottua.  Suhteessa on aina silti kaksi ihmistä.  Stoner luopuu mieluummin, kuin taistelee Edithiä vastaan.  

Stoner kokee intohimoisen rakkausuhteen toisen kanssa.  Sekin päättyy painostuksen alla.  

Onko ihminen heikko, kun antaa periksi, vai vahva, kun haluaa suojella kaikkia oman itsensä häviöksi.  Jos aina vain antaa periksi, niin oma sisäinen elämä sortuu vähitellen.  Joka ajassa ja paikassa on ihmisiä, jotka haluavat vallan avulla hallita toisia.

Tämä oli mielenkiintoinen kirja ja olen iloinen, että tuli luetuksi, vaikka sitä monta viikkoa pyörittelin hyllyssä.  



Lepra