Käen kutsu

Robert Galbraith, salanimi, jonka takana on J.K.Rowling.

Kirjassa esiintyy ensimmäisen kerran yksityisetsivä Cormoran Strike.  Cormoran on sodan veteraani, jolla on julkkisisä.  Hänessä on särmää.  Ei mikään siloinen naistennaurattaja, vaikka naisten mieleen onkin.

Mysteerimäinen ja koukuttava tarina vie Lontoon kaduille ja bubeihin.  Rikkaiden ja suosittujen ja köyhien ja halveksittujen ihmisten joukkoon.  Tapaus on jo julkistettu itsemurhaksi.  Mallityttö putoaa parvekkeelta.  Veli haluaa, että tapaus tutkitaan vielä kerran ja palkkaa siihen Cormoran Striken.   Strike palkkaa avukseen Tilapäisratkaisufirman sihteerin, Robinin, joka on myös hieno persoona.

 

Tässä on vanhan mallista dekkarityöskentelyä.  Tämä ei ole silti vanhanaikainen.  Kirja miellytti minua kovasti.  Tästä voi kehittyä seuraava yksityisetsivä, joka nähdään televisiossa.  Ei ole väliä, tämä maistuu näinkin hyvältä.  Ei kaikkea tarvitse filmata.

 

Seuraava kirja on jo ilmestynyt, Silkkiäistoukka.  Lienee luettava seuraavaksi.

 

 

Näkymätön tytär

 

Felicia Feldt.  Ruotsalaisen kasvatusgurun, Anna Wahlgrenin tytär, Felicia Feldt, kertoo elämästään.

 

 

Koskaan ei tiedä mitä seinien sisällä tapahtuu.  Jokaisella perheenjäsenellä on oma totuutensa ja miten kokee muiden tekemiset.  Tuntuu kuitenkin ihmeelliseltä jos mikään Felician kertomasta ei olisi totta.  Eläessään Anna Wahlgren ei myöntänyt mitään.

 

 

Hänen täytyi olla vahva persoona ja jos äiti haluaa alistaa lapsensa, hän pystyy siihen.  Lapsi välttelee äitinsä syyttämistä, koska äiti on lapselle rakas.

 

 

Äidin monet miehet ja viinanhuuruinen elämä on liikaa Felicialle.  Jatkuvat muutot ja kurinpito ovat liikaa.  Julkisuudessa on oltava hiljaa asioista mitä kotona tapahtuu.  Ei olisi ihme jos ilmaantuisi mielen sairastumista.

 

 

Felicia kuitenkin selviää viimein rannalle.  Hän haluaa julkistaa elämänsä ja kirjoittaa äidistään ja perhe-elämästä, joka ei ole ihan normaalia.  Hyvä manipuloija pystyy todistamaan itsensä hyväksi.  Jos julkinen media vielä uskoo enemmän äitiä, kuin lasta.  Lapsen pitää ensin varttua aikuiseksi, ennen kuin voi jotain todistaa.

 

 

Kirja on julkaistu suomeksi 2013.

 

 



Pääsy kielletty

100 maailman salaisinta kohdetta.  Kirjoittanut Daniel Smith.

Maailmassa on paljon paikkoja, joihin ei tavalliset ihmiset pääse, mutta uteliaisuus niitä kohtaan on suuri.  Daniel Smith on kerännyt kirjaan 100 kohdetta, jotka ovat harvojen tiedossa ja vielä harvempien käytössä.

 

Mukana on sotilaskohteita, arkistoja, valtaapitävien salapaikkoja ja unohdettuja kohteita.  Niihin ei monellakaan ole asiaa, mutta näin niihin saa pienen kurkistusreiän.  Valokuvat ja kartat näyttävät jotain, mutta paljon jää peittoon.

 

Kirja on mielenkiintoinen selauskirja, josta voi silmäillä haluamiansa kohteita.  Monet paikat kirjassa ovat Yhdysvalloissa, jonka oletetaan olevan vapauden maa.  Salaisia paikkoja löytyy silti joka maan kolkasta, varmaan enemmän mitä tässä on esitelty.  Venäjälle ei ole taidettu edes päästä.

 

Uteliaisuus on ihmisen eräs ominaisuus, joka voi olla hyvä asia.  Minä haluan ainakin tietää kaikenlaisista asioista ja paikoista, vaikka en haluaisi mennä paikan päälle.  Siihen tämä on oiva opus.

 

 

Mindfulness ja kirjoittamisen taito

Kirjoittaminen on vaikeaa, eikä kukaan ole siinä koskaan täysoppinut. Joka päivä pitäisi kirjoittaa tai ainakin havainnoida ja laittaa muistiin.  Tämä jäi päällimmäisenä mieleen Dinty W. Mooren kirjasta.  Hän opettaa luovaa kirjoittamista Ohion yliopistossa. 

 

Hän hakee itsekin oppia ja muista kirjoittajista ja käyttää niitä tässä kirjassa ikään kuin ohjenuorana kirjoittamisen opettamiselle. 

 

Esimekiksi:" Kirjoittamiseni alkaa yhdestä lausahduksesta, kuvitelmasta tai huomiosta, jonka vien mahdollisimman pitkälle.  Ikään kuin heittäydyn kellumaan kielen varaan ja päätän katsoa, kuinka kauas voin edetä ennen kuin kokoon kyhäämäni lautta hajoaa.  Ja lopulta kaikki näkevät, että olen oikeastaan huijari - tai hukkumaisillani"

-Thomas Lynch

 

Moni kirjailija tai kirjoittaja miettii samoja asioita, miten edetä tarinassa, runossa tai jossain muussa kirjoittamisen alalla.  On hyvä joskus tutustua muiden ajatuksiin.  Lukea vaikka tämän kaltaisia opuksia, aina niistä löytyy joku jyvä, mihin tarttua.